Työaikalain pitää elää ajassa

Työaikalain uudistusta pohtinut kolmikantainen työryhmä sai esityksensä valmiiksi 7. heinäkuuta ja lausuntokierros päättyi syyskuun alussa. Tavoitteena oli ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä muun muassa työaikadirektiivistä johtuvia tarkistuksia. Tavoitteena on ollut saada lakiesitys eduskuntakäsittelyyn vuoden loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti kuitenkin 13. syyskuuta, että aikataulua lykätään. Ministeriön tavoitteena on antaa eduskunnalle uusi esitys keväällä 2018.

Akavan mielestä työaikalain uudistaminen on tarpeellista, ja työaikalain uudistusehdotuksessa on tärkeitä avauksia. Akava kuitenkin edellyttää, että lain soveltamisala määritellään siten, että asiantuntija- ja esimiestyö on selkeästi lain piirissä.

– Nykyinen työaikalaki tuli voimaan vuonna 1996. Lain uudistaminen on tärkeää ja perusteltua. Työ pitää saattaa loppuun uudesta aikataulusta huolimatta. Työelämä on muuttunut voimakkaasti ja uuden lain pitää elää ajassa ja tukea työn tekemisen uusia muotoja, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä

Eriävän mielipiteen työryhmän raporttiin jättivät työntekijä- ja työnantajapuoli sekä yrittäjät. Akava ilmaisi eriävässä mielipiteessään olevansa tyytymätön lopputulokseen, vaikka kannattaa uudistuksen tavoitetta parantaa työaikasuojelua ja lisätä joustavuutta. Akava vaati, että muun muassa soveltamisalan määrittelyä korjataan.
Lain soveltamisala-kirjauksessa täsmentämisen varaa

Sekä Akava että Ylemmät toimihenkilöt YTN pitävät soveltamisalan määrittelyä ongelmallisimpana kohtana työryhmän esityksessä. Akavan mielestä asiantuntijatyötä tekevien on lähtökohtaisesti kuuluttava työaikalain piiriin.

Akava ja YTN painottavat lausunnoissaan, että työaikalain ulkopuolelle voivat jäädä vain ne työntekijät, joilla on oikeus päättää täysin vapaasti työaikojensa pituudesta ja sijoittelusta ja joiden työaikaa ei määritellä ennalta eikä mitata tai valvota. Yhdenmukaisten kriteereiden tulee koskea pääsääntöisesti kaikkia aloja.

Akava huomauttaa soveltamisalaa koskevissa kommenteissaan myös, että työajan määrittelyn, mittaamisen ja valvonnan puute voivat johtaa ongelmiin työttömyysturvassa ns. työssäoloehdon kertymisessä tai työaikaedellytyksen täyttymisessä sovitellussa päivärahassa.

Akavan edustajana työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työaikalain uudistus -työryhmässä toimi johtava lakimies Esa Schön Tradenomiliitosta.

– Työaikalain soveltamisalaa ollaan esityksen esitöiden ja perustelujen mukaan laajentamassa, mutta sitä koskeva lakiteksti ei ole riittävän selkeä. Pahimmassa tapauksessa epäselvyys johtaa siihen, että ylemmät toimihenkilöt suljettaisiin työaikalain ulkopuolelle. Lisäksi kotivarallaoloon ja sen korvattavuuteen kaavailtu muutos olisi ongelmallinen esimerkiksi poliisien työssä. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen työntekijät tulisi saattaa työaikalain piiriin, toteaa Schön.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren painottaa myös soveltamisalan laajuutta.

– JUKOlle on tärkeää, että soveltamisala saadaan mahdollisimman laajaksi. Ei ole perusteltua, että esimerkiksi puolustusvoimat ja rajavartiolaitos tai kirkon hengellisen työn tekijät jäävät lain ulkopuolelle. Pitäisi lisäksi varmistaa, että toimivat työ- ja virkaehtosopimusratkaisut ja hyvät neuvottelusuhteet eivät kärsisi mahdollisten lakimuutosten vuoksi. Siksi olemme yhdessä työnantajapuolen kanssa esittäneet näkemyksemme muun muassa lääkärien päivystysaikoja koskevaksi ratkaisuksi sekä opetusalalla ja yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstön osalta, kertoo Löfgren.

JUKOn kentässä on ollut huolta myös muun muassa jaksotyö-kysymyksessä, ja tästä liitot ovat antaneet omat lausuntonsa.

Reissun päällä omalla ajalla jatkossakin?

– Akavalaisessa kentässä työn vuoksi matkustaminen on tavallista, joten matka-ajan korvattavuus on heille tärkeä seikka. Matka-aikojen korvattavuudessa on kehitettävää työntekijän suojelun varmistamiseksi, Schön kuvailee.

Akava edellyttää lausunnossaan, että työn vuoksi matkustamiseen käytetty aika on säädettävä työajaksi tai vaihtoehtoisesti matkustaminen edellyttäisi työntekijän suostumuksen. Matkustaminen työaikojen ulkopuolella voi olla jopa haitallisempaa kuin ylityön aiheuttama kuormitus. Silti työmatkat ovat työntekijälle velvoite, joiden ajalta laki ei tällä hetkellä oikeuta edes palkkaan.

”Kirjoitetaan parempi laki”

Akavan yksityissektorin neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi puolustaa asiantuntijoiden oikeutta työaikasuojeluun. – Asiantuntijatyötä ei pidä jättää työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle, hän painottaa.

– Suurin pettymys – mutta ei toki yllätys – on ollut Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pyrkimys siirtää ylemmät toimihenkilöt työaikalain ulkopuolelle. EK perustelee tätä sillä, että ylempien toimihenkilöiden työaikaa ei juurikaan seurattaisi, joten lakiakaan ei tarvittaisi. YTN on tästä asiasta tasan päinvastaista mieltä, toteaa YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

Kauppi huomauttaa, että jo nykyisellään ylemmät toimihenkilöt tekevät keskimäärin sata tuntia vuodessa enemmän työtä kuin työsopimuksessa on sovittu, useimmiten ilman eri korvausta. Työaikalain uudistuksessa tulee työajan käytön joustavuuden ohella vahvistaa työntekijän tosiasiallista oikeutta säilyttää kokonaistyöaika kohtuullisissa mitoissa.

– Ylempien toimihenkilöiden korvaamatta jäävän ylityön arvo on suuruusluokaltaan miljardi euroa (200 000 ylempää toimihenkilöä x 100 tuntia/ylempi toimihenkilöä x 50 euroa/tunti sivukuluineen). Yhteiskunnalta jää saamatta 400 miljoonaa euroa ansiotuloveroja ja 200 miljoonaa euroa työeläkemaksuja. Mikäli ylemmät toimihenkilöt jätettäisiin työaikalain ulkopuolelle, korvaamatta jäävät tuntimäärät todennäköisesti kasvaisivat entisestään, Kauppi kuvailee nykyistä tilannetta.

– Se, että nykyistä lakia noudatetaan huonosti, ei kelpaa perusteeksi soveltamisalan muutokselle. Oikea johtopäätös olisi, että kirjoitetaan parempi laki, tiivistää Kauppi.
Toimivat neuvottelusuhteet ja yhteiset intressit tärkeitä

Löfgren korostaa, että hän arvostaa toimivia neuvottelusuhteita ja yhteisen intressin esiin nostamista. Hänen mukaansa työnantajapuolen ja JUKOn yhteiset näkemykset ovat tulleet huomioon otetuiksi jo lainvalmistelun aikana.

– On kuitenkin todella surullista, että EK:n tavoitteet murtaa asiantuntijoiden työaikasuojelu ovat olleet niin vahvoja, että yhteistä näkemystä ei ole voitu saada aikaan, Löfgren toteaa.

–- Virkamiehillä on tarkoin tiedossa, mitä työaikadirektiivi asiantuntijoiden työaikasuojelulta edellyttää ja käytössään lukuisa määrä lausuntoja. Kunhan asiantuntijatyön yleisyys ja suojelun tarve saadaan näkymään pykälissä, on mahdollista saada pitkälle tulevaisuudessa toimiva laki. Poliitikoille toivon tilannetajua siitä, mitä heitä äänestävät palkansaajat ovat jo tälle maalle antaneet, Löfgren sanoo.

JUKO edellyttää, että Akavan esiin nostamat asiat otetaan uudistuksessa huomioon. Pitkälti on kysymys siitä, että kansallinen lakimme on saatava vastaamaan työaikadirektiivistä tulevia velvoitteita, toteaa JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

YTN:n lausunnon työaikalakiesitykseen voit lukea tästä.

Teksti: Ritva Siikamäki
Artikkeli julkaistu Akavalaisessa 15.9.2017.