06.03.2017

Sinunkin työkuntoasi turvaa työaikasuojelu

Suomessa työaikalaki ja työturvallisuuslaki on laadittu ylläpitämään työntekijän

·         jaksamista,

·         tehokkuutta,

·         luovuutta ja

·         innovointikykyä.

Tavoitteena on, että työntekijä jaksaa tehdä tuottavaa työtä myös huomenna, ensi vuonna ja kymmenen vuoden kuluttua. Ylempi toimihenkilö kuuluu työaikalain ja näin ollen työaikasuojelun piiriin, ellei hän toimi organisaation ylimmän johdon tehtävissä.

Työaikasuojelu turvaa levon ja vapaa-ajan

Jotta ylemmän toimihenkilön työkyky säilyy, hänelle on tarpeen työstä palautuminen ja vapaa-aika. Kun nämä turvataan, hyötyvät siitä niin työnantaja kuin ylempi toimihenkilökin.

Työnteon tavat muuttuvat: työ on yhä useammalla globaalia eikä työ ole aikaan ja paikkaan sidottua. Muutoksista huolimatta työaikasuojelun tarve ei muutu, pikemminkin päinvastoin.

Kun asiakas on toisella puolella maapalloa, ylempi toimihenkilö voi työskennellä koko ajan kehittyvän teknologian avulla 24/7-tyyliin missä tahansa. Onkin tärkeää, että työnantaja ja ylempi toimihenkilö itse asettavat realistiset rajat työajalle.

Työajan seuranta vai ajankäytön arviointi?

Työajan seuranta nykyaikaisten teknologisten menetelmien avulla on yksi keino kartoittaa työaikaa ja työkuormaa.

Asiantuntijatyön läikkyminen vapaa-ajalle edellyttää aitoa luottamuksen ilmapiiriä työnantajan ja ylempien toimihenkilöiden välille. Työtä tehdään vapaa-ajalla, mutta yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita voi läikkyä myös työajalle. Tällöin voisi määrällisen tarkkailun lisäksi siirtyä tarkkailemaan myös työn laatua eli tarkastella sitä, miten työaika käytetään.

Olisivatko ajankäytön valvonta, ajankäytön arviointi ja työn vaikuttavuuden mittaaminen parempi tapa työaikasuojeluun ylempien toimihenkilöiden työkentässä? Antaisiko työn vaikuttavuuden mittaaminen mahdollisesti raikkaita ja tarpeellisia ideoita koko työlainsäädäntöuudistukselle?

Teksti: Sirkku Pohja, YTN työsuojeluryhmä