YLITÖISTÄ JOPA KOLMEN MILJARDIN LASKU

Suomen kansantaloutta ei kammeta nousukiitoon ympäripyöreitä päiviä ahertamalla. Päinvastoin, ylitöiden paahtaminen käy hyvinkin kalliiksi.
 

Työterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen on laskenut, että heikko työhyvinvointi maksaa Suomelle vuosittain jopa 34 miljardia euroa. Tästä 18 miljardia koostuu ennenaikaisista eläkkeistä ja työpanosten menetyksistä, kun taas sairauspoissaolot ja heikentynyt työteho maksavat kumpikin seitsemän miljardia. Tapaturmiin taas kuluu kaksi miljardia.

– Jos oletamme, että noin 20 prosenttia kokonaismenetyksistä liitty työhön ja työoloihin sekä tästä lähes puolet työn hallinnan puutteeseen ja työstressiin, päädymme noin 2–3 miljardin euron kansantaloudelliseen vuosittaiseen menetykseen, joka voidaan liittää ylitöihin ja suureen työkuormaan, Ahonen arvioi.

Joka vuosi yli 20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä on lähes kolmasosa kaikista työeläkkeelle siirtyvistä. Pitkittyneillä, yli 90 päivää kestävillä sairauslomilla, on vuosittain noin 40 000 työsuhteessa olevaa työntekijää. Vuonna 2011 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta, kun taas työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin noin 52-vuotiaina.

– Kehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Kiireen tunne on kuitenkin kasvanut, ja siihen liittyvät runsaat ylityöt. Se uhkaa positiivista trendiä, Ahonen summaa.

Ylityöt lyhentävät työuraa.

Etenkin jatkuva runsaiden ylitöiden rehkiminen altistaa lukuisille sairauksille. Esimerkiksi Lontoon yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että yli 10-tuntista työpäivää tehneillä oli yli puolitoistakertainen vaara sairastua sydäntautiin kuin 7–8-tuntia työskennelleillä. Myös masentuneisuuden ja univajeen riski lisääntyivät.

– Univaje laskee työntekijän vireystasoa ja tehokkuutta. Kun olemme väsyneitä, objektiivinen kyky käsitellä tietoa heikkenee ja asioiden muistaminen vaikeutuu, kiteyttää tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

Monesti juuri työstressi pidentää työpäiviä ja koettelee jaksamista.

– Hallinnan puute aiheuttaa työstressiä. Kun työntekijä ei hallitse enää omaa työtilannettaan, työt kulkeutuvat helpommin kotiin, Ahonen huomauttaa.

– Terveysvaikutukset näkyvät erityisesti, jos töitä tehdään pitkään yli 50 tuntia viikossa. Tosin yksilöissä on eroja, Härmä täydentää.

Vaikka vielä 35–45-vuotiaana jaksaisi painaa paineen alla, hivuttava stressi saattaa kostautua vuosien päästä.

– Palautumisen merkitys on yhtä oleellinen kuin työaikojen. Työntekijällä pitää olla mahdollisuus myös levätä, Härmä sanoo.

Verotulot hupenevat

Monet akavalaiset uurastavat usein pitkää päivää ilman ylityökorvauksia. Palkattomat ylityöt nakertavat myös valtion verokertymään melkoisen loven. Akavan pääekonomisti Eugen Koev laskee, että valtiolta jää vuosittain saamatta 115 miljoonan euron verotulot akavalaisten tekemien harmaiden ylitöiden vuoksi. Lisäksi työnantajan maksamattomien sosiaaliturvamaksujen vuoksi menetetään kymmeniä miljoonia euroja.

Koevin mukaan seitsemän prosenttia akavalaisista tekee palkatonta ylityötä keskimäärin yhden työpäivän verran eli 7,5 tuntia viikossa. Vuositasolla se vastaa 16 500 henkilötyövuotta.

– Palkattomat ylityöt eivät ole mukana hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on 300–400 miljoonan euron lisäys verotuloihin. Palkattomien ylitöiden vuoksi menetettävä noin 150 miljoonaa euroa on merkittävä summa tässä kokonaisuudessa.

– Työurien pituus, vuotuinen työaika ja työllisyysaste liittyvät tiiviisti toisiinsa. Koska harmaat ylityöt jäävät työaikakirjanpidon ulkopuolelle, tehtyjen työtuntien määrä näyttää nyt pienemmältä kuin se todellisuudessa onkaan.